Traktorikauppiaan kannalta viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet aika lohduttomia. Vuonna 2011 nähtiin pientä nousua, muuten pelkkää alamäkeä. Kymmenessä vuodessa kappalemääräinen myynti on laskenut 54 prosenttia ja rekisteriin merkitystä tehosta laskettu tehosumma 44 prosenttia. Vuonna 2005 traktorin moottoritehoa rekisteröitiin yhteensä 378 000 kW, viime vuonna enää 211 000 kW. Vaikka traktoreiden käyttö onkin tehostunut, tuntuu laskuvauhti liian kovalta. Nopeaa muutosta ei ole näköpiirissä, sillä maataloustuottaja on nykyään ahtaalla. Suuri osa traktoreista meneekin erilaiseen urakointiin niin maataloudessa kuin sen ulkopuolellakin. Riihen nurkalle seisomaan niitä ei enää hankita.
Vuosi sitten oletin traktorikaupan myyntimäärissä pohjan jo löytyneen ja laitoin juttuni otsikoksi "Traktorikaupan nälkävuosi". Synkemmän otsikon keksiminen alkaa jo olla vaikeaa, mutta alaspäin tultiin kuitenkin kolisten. Käytännön Maamiehen käyttämän traktorimääritelmän mukaan laskua tuli 451 traktoria, mikä tarkoittaa lähes viidenneksen pudotusta (18,8 %). Tämä on romahdus, kun otetaan huomioon, että viimeiset kymmenen vuotta on jo eletty sopeuttamisen aikaa.
Viime vuonna traktoriksi rekisteröitiin 6 735 ajoneuvoa. Käytännön Maamiehen tilastoissa traktoriksi lasketaan kaikki perinteisen traktorin näköiset laitteet, joiden moottoriteho on yli 38 kW ja omapaino yli 1 800 kg. Myös isot runko-ohjatut traktorit ja telatraktorit kelpaavat silloin, kun sellainen sattuu maahan tulemaan. Määritelmän mukaisia traktoreita rekisteriin tuli 1 950 kappaletta.
Käytetty määritelmä sulkee ulos myös pienkuormaimet ja kurottimet, joita rekisteriin tuli hieman edellistä vuotta vähemmän eli 113 kappaletta. Tähän asti niiden määrä on ollut koko ajan nousussa aina vuodesta 2008 asti, jolloin rekisteröitiin ensimmäiset Kramerit.
Varsinaisten traktoreiden osuus ja myös absoluuttinen määrä rekisteröinneissä on lähes koko ajan ollut laskussa, kun taas ryhmä muut kasvoi viime vuonnakin 25 prosenttia. Merkittävin tekijä nousussa on erilaisilla mönkijöillä. Kaikkiaan muita laitteita rekisteriin tuli 4 785 kappaletta.
Liikennetraktoreiden määrä ylitti ensimäistä kertaa tavallisten neljänkympin koneiden määrän. Rekisteriin niitä tuli 985 kappaletta, mikä tiesi 50,5 prosentin osuutta.
Alle 100 kW on nykyään pikkutraktori
Kuten alussa todettiin, tehosumma on kymmenen vuoden aikana laskenut hieman vähemmän kuin traktoreiden lukumäärä eli keskiteho on noussut aika vauhdikkaasti. Vuonna 2005 rekisteriin merkittyjen traktoreiden keskiteho oli 88,3 kW, viime vuonna jo 108,2 kW. Keskiteho on siis noussut 20 kW, mitä voidaan pitää aika radikaalina, joskin odotettuna kehityksenä.
Vuoden 2005 rekisteröinneistä tehdyssä graafissa käytin tehojakautumana aluetta 40–100 kW 10 kW:n portaisiin jaettuna sekä luokkaa yli 100 kW. Tuolloin jako näytti relevantilta ja pylväskaavio oli melko tasainen. Raju muutos näkyy selvimmin, kun samaan kaavion isketään vuoden 2014 rekisteröinnit.
Vuonna 2005 yli 100 kW:n traktoreita oli 19 prosenttia kaikista rekisteröinneistä, nyt 59 prosenttia. Vuonna 2005 oli jo käytössä nykyinen ISO 14396 -tehonormi tai vastaava, joten sekään ei sotke asiaa.
Viime vuonna keskitehon nousu oli erityisen vahvaa. Nousua tuli 5 kW ja lukemaksi siis 108,2 kW. Traktorimarkkinoiden kokonaiskuva on merkittävästi erilainen kuin 10 vuotta sitten.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuva: Timo Mikkola